sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

69/100: Paulaner Original Münchner Hell

Jackson: Munich Helles Lager

Lagerlinjalla jatketaan. Tämänkertainen kullankeltainen jääkaappikylmä saksalaisolut omasi miedon tuoksun. Olut taisi olla vähän liiankin viileää eikä tuoksu ja maku ehkä päässeet ihan oikeuksiinsa. Olut oli todella pirskahteleva eli omasi runsaat hiilihapot. Hapot tuntuivat suussa selkeästi ja tuntui kuin virvoitusjuomaa olisi naukkaillut.

Oluen maku oli mieto ja hivenen maltainen. Ei tästä ole paljoa sanottavaa. Pidin enemmän Baltikasta. POMH oli jotenkin vähän happaman makuinen eikä yhtä virkistävä tuttavuus kuin Baltika. Maku oli jälleen kerran hieman "tunkkainen" eli jotenkin mitäänsanomaton. Tämä tunkkaisuus tarkoitti myös sitä, että humaloinnin maku ei ollut mieleeni.

Jackson kuvailee POMH:iä näin:
"It has a spicy, flowery, camomile-like aroma; a rounded, firm attack of malt; then a surprising degree of hoppy dryness in the finish."

Mielestäni oluen maltaisuus oli kyllä vähäistä eikä humaloinnin määräkään yllättänyt. Ehkä oluen kylmyys lievitti näitä vaikutelmia.

Yteenvetona sanottakoon: yllättävän mitäänsanomaton saksalainen peruslageri. Ei jatkoon.

Tallinnan Liviko Alcostoresta 1,35 € / 0,5 l.

Paulaner Original Münchner 4,9 % pähkinänkuoressa:
    •    kantavierreprosentti 11,5 °P
    •    väristä, katkeroaineista, maltaista, humaloinnista ja hiivasta ei tarkkoja tietoja saatavilla

lauantai 27. heinäkuuta 2013

68/100: Baltika Classic No 3

Protz: Pale Lager

Tällä kertaa vuorossa oli kullankeltainen venäläinen vaalea lageri. Oluessa oli miedon tuoksuinen lagerhumalointi ja todella runsaasti hiilihappoja. Hapot nousivat pintaan paikoitellen pitkinä "rihmoina", mitä en ole ennen nähnyt.

Oluen maku oli hillitty ja hienostunut. Baltika maistui miellyttävän pehmeältä klassiselta lagerilta. Juuri tällaiselta ainakin itse miellän lagerin maistuvan. Mukana ei ollut mitään "sivumakuja". Oluen maku oli puhtaan raikas ja virkistävä. Mieto, mutta tasapainoinen. Jotenkin viljavan makuinen ja aavistus banaanisuuttakin kun oikein purskuttelee.
Protz kuvailee BCN3:a kirjassaan näin:
"The beer  is exceptionally pale with a rich cornflour  , vanilla and juicy malt aroma and a touch of lemon fruit. The fruit builds in the mouth with a toasted malt note and light floral hops. The finish is dry with developing bitter hop notes balancing the tangy fruit and sappy malt."

Kummallisen paljon nämä ammattilaiskaverit kyllä löytävät makuja näinkin "mauttomista" oluista kuin lagereista. Itseltä kyllä jäävät tuollaiset sitruunan ja vanilijan häivähdykset havaitsematta. Voi toki olla, että oluen makua on muutettu sitten Protzin maistelun. Protz nimittäin kertoo kirjassaan Baltikan siirtymisestä olutalan suuryhtiöiden omistukseen. Makua on saatettu muokata bulkimpaan suuntaan.

Venäjän myydyin olut oli ihan jeppiskamaa. Hyvä lageri, jota voisi juoda, jos sitä vaikka Alkosta saisi.

Hinta Tallinnan Prisma expressissä 1,07 € / 0,5 l.

Baltika Classic No 3 4,8 % pähkinänkuoressa:
    •    kantavierreprosentti 12 °P
    •    väristä ei tarkkaa tietoa
    •    katkeroaineista ei tarkempaa tietoa
    •    maltaana pale ja hiukan myös tummaa
    •    humalointina saksalaiset pelletit
    •    hiivasta ei tarkempaa tietoa

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

67/100: Jever Pilsener

Jackson: Pilsner
Protz: Pilsner


Ensimmäisenä Eestin saaliista tuoppiin kumoutui tämä saksalainen pilsneri. Vaaleankeltainen olut kaatui lasiin runsaiden kuplien saattelemana. Lasista lehahti nenään omaperäinen humalapitoinen tuoksu.

Myös maussa humalointi oli vahvasti läsnä. Oluessa oli humalan makua eikä ainoastaan katkeroa. Maku oli aika vivahteikas, mutta en osaa kuvailla sitä millään tutuilla adjektiiveilla. Tavallaan maku oli ihan jees, mutta olisin kaivannut siihen jotain tsekkipilsuista minulle tuttua kukkaisuutta ja hedelmäisyyttä. Nyt olut oli jotenkin tunkkaisen oloinen.

Jackson kuvailee olutta kirjassaan näin:
"Jever Pilsener is famous among beer lovers worldwide for its bitterness. …and has a tingling, almost rough dryness on the tongue. …Jever pilsener seems to have diminished slightly in character, but its dryness still makes it wonderful aperitif."

Kuivaa ja humalaista oli kyllä. Yhdyn tähän täysin.

Protz kuvailee JP:tä näin:
"It has a herbal, grassy and resinous aroma balanced by toasted malt and a faint hint of honey sweetness. Bitter hops burst on the tongue, while the finish has an iron-like bitter intensity with only a small walk-on part of malt."
 On kyllä vaikea laittaa tuota katkeruusastetta kartalle yhtä olutta maistelemalla. Omat makunystyräni ovat niin harjaantumattomat, että vaativat vertailukohdan maistelutilanteessa, jotta oluen katkeropitoisuudesta saa käryn. Tästä syystä pitäisi ottaa vaikka kaksi saman oluttyypin edustajaa yhtäaikaa maisteluareenalle, niin makuerot havaitsisi helpommin.

Ihan maukas pilsu. Voisin juoda toistekin. Ostettu Tallinnan Prisma expressistä. Tarkkaa hintaa en muista.

Jever Pilsener 4,9 % pähkinänkuoressa:
    •    kantavierreprosentti 11,5 °P
    •    väri 6 EBC
    •    katkeroaineet 40 EBU
    •    maltaana pale
    •    humalointina saksalaiset Hallertau ja Tettnang
    •    hiivasta ei tarkempaa tietoa

Etelän tuliaisia

Tuli tuossa taannoin käytyä Eestin maalla vähän hakemassa blogattavaa. Matkaan tarttui seitsemän uutta tuttavuutta ja kaksi, jotka on jo maisteltu, mutta joisa prosentit eivät olleet kohdallaan.


Blogin eka vuosi alkaa olla takana ja postausinto on ollut aika vaihtelevaa. Välillä on ehtinyt maistelemaan ja kirjottelemaan useita kertoja viikossa, kun välillä taas kirjoittelu on ollut parikin viikkoa jäissä. Eka satanen ei ihan vuodessa paukkunut, mutta toivottavasti se jossain vaiheessa saavutetaan. Alkon valikoima on lähes tyystin koluttu Protzin ja Jacksonin kirjoissa mainituista oluista, mutta toivotaan, että niitä tupsahtelisi Alkoon tai marketeissa vastaan. Olutravintolat ovat vielä tyystin kiertämättä, joten kyllä sataseen mahdollisuudet on. Ulkomaan reissut ovat kyllä hyvä tapa kartuttaa maistelusaldoa. Täytyy myös aktivoida ulkomailla käyvät tuttavat tuomaan meikäläiselle oluttuliaisia, mitä kiitettävästi on jo nyt tapahtunutkin. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne, sillä Viron matka antoi kivan bufferin, eikä maisteluoluet nyt ihan pian hupene käsistä.

Ja eikun ensimmäisen tuliaisen kimppuun!

tiistai 9. heinäkuuta 2013

66/100: Marston's Old Empire

Protz: India Pale Ale

Kullankeltainen englantilainen IPA kaatui tuoppiin viime perjantain ratoksi. Runsailla hiilihapoilla varustettu olut omasi maltaisen, mausteiden tuoksun. Myös maussa oli mausteisuutta sekä makeutta, jopa hieman hunajaisuutta ja kukkaisuutta. Jos Protz ei kuvaile maltaita keksimäisiksi, niin kummeksun, sillä itsekin tein tuon havainnon tällä kertaa. Olut oli kuin vaalea versio bitteristä: runsas humalointi, mutta hieman vähemmän maltaisuutta kuin perusbitskuissa.

MOE maistuu sellaiselle, millaiseksi miellän IPAn stereotyyppisesti: melko reipas humalointi ja itämaista mausteisuutta maussa. Tulee oikeasti Intia mieleen tätä sippaillessa. Olen tosin juonut parempiakin ipoja, mutta tämä pääsi nyt yllättämään. Vajaa kuukausi sitten maistelimme porukalla viittä IPAa puolisokkona ja tämä jäi aikalailla hännille oikeastaan kaikkien arvioissa. Itsekin pidin siinä seurassa tätä hieman tylsänä ja mauttomana. Ehkä hienoimmat vivahteet jäivät silloin havainnoimatta, sillä ennen maistelua oli tullut nautittua jo muutama neuvoa antava. Jälleen todistettiin lause, pessimisti ei pety, faktaksi. Kun ei ollut oikein kummoisia odotuksia, niin tuli positiivisesti yllätetyksi.

Olin yllättynyt miten maukkaalta olut nyt maistuikin. Humalointi oli erittän maukas ja oluen maku mausteisen vivahteikas. Hienoimmat sävyt taisivat viimeksi jäädä kokematta ja nyt niitä huomasi oluesta löytyvän. Olut jättää Young's Bitterimäisen hunajaisen maun naatiskelun jälkeen suuhun vellomaan.

Protz kuvailee olutta kirjassaan näin monisanaisesti:
It's a rich and luscious beer. It starts with the usual sulphury note you expect from Burton-brewed beers as a result of the high levels of sulphates in the water. Floral hops, succulent malt, vanilla and light citrus fruit soon break through on the nose, followed by juicy malt, hop resins and tart fruit in the mouth. The long finish is packed with biscuity malt, spicy hops and lemon fruit, and is wonderfully quenching."

Tulihan ne keksit sieltä lopussa. Vanilijaa ja sitruunaa en tullut löytäneeksi, mutta ehkä ne saisi sieltä kaivettua nyt kun osaisi etsiä. Kaiken kaikkiaan sanottakoon MOEsta, että yllättävän hyvää. Ei mikään oma ykkössuosikki, mutta kelpo juoma kuitenkin.

Hinta Alkossa 3,89 € / 0,5 l

Marston's Old Empire 5,7 % pähkinänkuoressa:
    •    kantavierreprosentti  13,1 °P
    •    väri 22,3 EBC
    •    katkeroaineet 36 EBU
    •    maltaana ainoastaan Optic pale
    •    humalointina Fuggles, Goldings ja Cascade
    •    sama hiiva kuin Marstonin Pedigreessä

tiistai 2. heinäkuuta 2013

65/100: Anchor Liberty Ale

Jackson: American Ale
Protz: Pale Ale


Tällä kertaa maisteltavana oli kullankeltainen samea Ameriikan herkku. Oluen tuoksu oli voimakkaan sitruksinen ja joukossa oli myös jotain hunajaista kukkaisuutta. Tämä voimakas sitruksinen humalointi oli läsnä myös maussa. Myös hunajaan viittaavat vivahteet olivat mukana.

Voimakas humalointi vaatii myös riittävän jäähdytyksen. Pidin olutta pari tuntia jääkaapissa ennen nauttimista, mutta valitettavasti se ei ollut tarpeeksi, vaan olut oli noin 15 asteista. Koska olut oli näin lämmintä, humalointi tuppasi peittämään kaiken alleen.

Olen tätä muutaman kerran aikaisemminkin särpinyt ja mielestäni tämä olut on ihan törkeän hyvä. Joissain nettikeskusteluissa olen törmännyt siihen, että oluen reseptiä olisi muutettu jossain vaiheessa. En tosin ole päässyt sitä edellistä makuversiota maistamaan, joten ei tarvitse lähteä nykyistä makua dumaamaan. Toimii meikäläiselle ja sehän riittää mulle.
Jacksonkin on harvinaisen monisanainen olutta kuvatessaan:

"It is hugely aromatic, though its bouquet is complex and rounded. The body is surprisingly light, but smooth and oily. The palate develops cleansing, appetizing, gin-like, lemon-rind flavours, and the finish is as dry as a Martini cocktail."

Protz kuvaa olutta kirjassaan näin:

"The finish of Liberty is long and lingering, becoming dry and bitter but with a fine balancing act of malt and citrus fruit. An awesome ale"

Ei yhtään turhaa hehkutusta. Tässä on todellinen kesäpäivän janonsammuttaja sellaista kaipaaville. Siihen tarkoitukseen sopivan sitruksinen, mutta toki myös makua löytyy, joten ei tätä ihan ykkösellä huiviin kulauta. Suosittelen erittäin lämpimästi.

Hinta Alkossa 3,79 € / 0,355 l.

Anchor Liberty Ale 5,9 % pähkinänkuoressa:
    •    kantavierreprosentti  13,9 °P
    •    väri 23,1 EBC
    •    katkeroaineet 34 EBU
    •    2-tahoiset ohramaltaat
    •    humalointina Cascade
    •    hiivasta ei tarkempia tietoja