perjantai 31. tammikuuta 2014

93/100: Gulpener Dort

Jackson: Dutch Strong Dortmunder Export
Protz: Dortmunder Export

Seuraavana jonossa oli tämä meripihkanvärinen hollantilainen. Tuoksussa metallista humalaa ja tummaa maltaisuutta. Maltainen tuoksu tuo mieleeni siirapin.

Siirapin tuoksusta huolimatta oluen maku ei ole kovinkaan makea, vaan mausteisen humalainen ja hieman maltainen. Maistuu tasapainoiselle oluelle, jossa on vähän humalaa ja vähän maltaisuutta. 

Oluttyylinä dort on Saksalaisen dortmundin perillinen. Saksalaiskaupungin oluet herättivät hollantilaisten kiinnostuksen pyöreitä maltaisia oluita kohtaan ja he alkoivat tehdä tyylistä omia versioitaan. (Vapaasti suomennettuna lähteestä: The Complete Guide to World Beer - Roger Protz.)

Juuri tuollaiselle pyöreän maltaiselle tämä maistuu. Jotenkin tulee mieleen ihan vaan oluen perusilmentymä, jossa on lageria enemmän makua. Tätä voisi verrata Sünner Kölschiin, mutta siihen verrattuna tässä oli hieman enemmän makua.
Jackson kuvailee olutta kirjassaan näin:
"It has marshmallowy maltiness, balanced by leafy hop finish."

Siinähän se oikeastaan on lyhyesti ja ytimekkäästi: Maukasta mallasta ja hyvää humalaa.

Protz puolestaan kuvailee GD:ia kirjassaan tähän tapaan:
"The beer that emerges from the lager cellar has a bright bronze/orange colour, a heavy collar of foam, a spritzy, sappy, biscuity and creamy aroma with a delightful fresh, floral hop note. Rich juicy malt, a faint hint of liquorice and spicy hop resins fill the mouth, followed by a lingering and complex finish dominated by malt and fruit but with a good hop resin balance."

Pitkä selostus perus-diiba-daabaa Protzilta. Noh, ostakaa ja maistakaa itse, mutta omaan suuhun tästä ei kyllä mitään hirveää makujen kavalkadia hyökännyt.

Yhteenvetona sanottakoon, että ei mikään tajunnnanräjäyttäjä, mutta ei valittamista.

Hinta BeerNavigatorissa  1,30 € / 0,30 l

Gulpener Dort 7 % pähkinänkuoressa

  • kantavierreprosentti 16 °P
  • väristä ei tarkempaa tietoa
  • katkeroainepitoisuus 20 IBU
  • maltaina palea ja karamellia sekä maissia 
  • humalointina Hallertau
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

92/100: Gulpener Korenwolf

Jackson: Belgian-style Wheat Beer

Vuorossa samea oljenkeltainen hollantilainen vehnäolut. Tuoksussa vehnäoluelle ominaista banaanista hiivaisuutta ja mausteisuutta. Liekö korianteria.

Myös maku on hennon banaaninen, ehkä jopa hieman persikkainen. Mukana myös tuoksusta tuttua mausteisuutta. Valmistajan tarjoilusuositus on 5-7 °C ja Jacksonin 9-10 °C.  Omani oli lähempänä valmistajan suositusta tai jopa sen alle. Liian kylmää siis. Tästä johtuen maku oli hieman vetinen eikä maku oikein säväyttänyt.

Oluen maku ei toki ollut huono, vaan oikein miellyttävä. Sopivan kepeä, mutta silti maukas. Ei mikään vivahteikkuuden riemuvoitto, mutta vehnäoluena sitä itseään.
Jackson kuvailee GK:ia kirjassaan näin:

"Korenwolf is a Belgian-style wheat beer with an earthy perfume and a big, fruity attack. It is full of flavour: refreshing, satisfying, and appetizing."

Maut varmaan vähän kärsivät liiasta viilennyksestä eikä ajankohtakaan ole ihan paras mahdollinen kesäiselle vehnäoluelle. 

Täytyy kokeilla toistekin, mutta hieman hillitymmin viilennettynä ja lämpimämpään vuodenaikaan.

Hinta BeerNavigatorissa 0,75 € / 0,30 l

Gulpener Korenwolf 5% pähkinänkuoressa
  • kantavierreprosentti 11,9 °P
  • väri 7,4 EBC
  • katkeroainepitoisuus 11 EBU
  • maltaina Wikipedian mukaan vehnä, speltti, ohra ja ruis
  • humalointina Mercur
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

maanantai 27. tammikuuta 2014

91/100: Brand Dubbelbock

Jackson: Double Bock (Dubbelbock)

Tällä kertaa tuoppiin kaatui tämä kirkkaan punertavanruskea hollantilainen tuplapukki. Oluessa oli hedelmäinen tuoksu, kirsikkaa, rusinaa ja maahteista mallasta.

Maku oli hieman alkoholinen sekä kirsikkainen tai marjaisa. Olut toi etäisesti mieleen Moretti La Rossan. Oluessa ei ollut juurikaan mielestäni katkeroa, mutta humalan makua kylläkin. Päällimmäinen maku on kyllä omaan suuhuni kirsikka tai jokin punainen marja. Lisäksi mukana on lievää paahteisuutta. Maku on kuiva, melko humalainen, lievästi hedelmäisen kirsikkainen sekä häivähdyksen paahteisen maltainen. 

Ensi puraisulla olin melko innoissani oluen mausta, mutta into hieman laantui tuopin loppua kohti. Maku on toki monipuolinen, mutta jotain syvyyttä olisin vielä mukaan kaivannut. Jos muihin maistamiini pukkeihin pitää verrata, niin Moretin La Rossan ja Ayingerin Celebratorin kanssa samaa kastia eli voisin maistaa toistekin. Maultaan lähempänä La Rossaa, johon on lisätty joku kirsikkatwisti.
Jackson kuvailee olutta kirjassaan tähän tapaan:

…"Dubbelbock has the creaminess and fruity "warming" maltiness of a Lowland Scotch whisky."

Lyhyestä virsi kaunis siis. Omaan suuhuni oluessa oli kirsikkaisen hedelmäisyyden ja paahteisuuden seurauksena viinimäistä happamuutta eikä viskimäisyyttä. Itse asiassa tästä tuli minulle mieleen jopa Liefmans Glühkriek.

Suosittelen kokeilemaan.

Hinta BeerNavigatorissa 1,15 € / 0,30 l

Brand Dubbelbock 7,5% pähkinänkuoressa
  • kantavierreprosentti 18 °P
  • väri  65 EBC
  • katkeroainepitoisuus 27 EBU
  • maltaina Caraviennet ja pale alet
  • humalointina Hallertau
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

torstai 23. tammikuuta 2014

90/100: Tongerlo Bruin

Protz: Abbey Beers

Tämä samea punaruskea belgialainen omasi voimakkaan paahteisen ja erittäin hiivaisen tuoksun. Tuoksu oli erittäin miellyttävä ja sisälsi banaanisuuden häivähdyksen.

Ensipuraisulla humalointi maistui erittäin metalliselle. Mukana oli myös banaania ja hieman paahteisuutta. Olut oli vähän vaisu, sillä jotenkin odotin tältä paljon enemmän. Ongelmana omaan suuhuni oli voimakas humalointi ja heppoisen oloinen vetinen runko. 

Humalointi hyökkäsi peittäämään muut maut alleen, enkä oikein päässyt tähän sisään.Oikeastaan aiinut mikä sieltä takaa maistui oli lievä paahteisuus. Maku on kuivahko ja humaloinnin runsaus tukee vaikutelmaa. En maistanut tässä makeaa rusinaisuutta, jota oluttyylin perusteella odotin ja olut olisi ehkä kaivannut. 
Protz varmaan kuvailee tätä jotenkin "roasted malt and spicy hops on the nose, tart fruit and spicy hop resins in the mouth."

No katsotaanpa, mitä herra oikeasti oluesta toteaa:

"…a spicy aroma with raisin and sultana fruit and spicy hops.. The firm, full palate has powerful hints of coffee and liquorice with rich malt and earthy hops, followed by a long finish that is bitter-sweet, vinously fruity and ends with peppery hops."

Mun suuhun se oli paahteisuus ja Protzin suuhun kahvisuus. Hedelmäisyyttä en tässä kyllä havainnut, vaikka yritin sitä toden teolla etsiskellä. Protzin monipuolisesta kuvailusta huolimatta omaan suuhuni tämä oli aika vaisu tapaus. Tuskin tulee hankittua toiste.

Tongerlo Bruin (aiemmalta nimeltään Dubbel Bruin) 6,5% pähkinänkuoressa
  • kantavierreprosentti 16,4 °P
  • väri  60,5 EBC
  • katkeroainepitoisuudesta ei tietoa
  • maltaina ohraa
  • humaloinnista ei tarkempaa tietoa
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

89/100: Tongerlo Prior Tripel

Protz: Abbey Beer

Runsasvaahtoinen, samea ja kullankeltainen janojuoma kaatui tuoppiin lauantai-illan ratoksi. Tuoksussa oli lagermaista humalaa sekä hiivaa, mutta ei banaanifleivöriä. Myöskään maussa ei ollut banaanisuutta, vaan voimakkaasti humalaa, joka maistui hieman kupariselle. Sanoisinko perustriple, mikä ei tässä tapauksessa ole positiivinen toteamus. 

Tässä oli tripelin huonot puolet eli voimakas humalointi ja alkoholisuus. Ei noissa muuten mitään vikaa olisi ollut, mutta kun mukana ei ollut kuin häivähdys hedelmäisyyttä, joten maku oli yksipuolinen eikä minulle mieleinen. Maultaan kuin peruslageri, mutta hieman enemmän humalan katkeroa sekä alkoholisuutta, siinä perustripla. Veikkaanpa, että Protz kuvailee tätä tyyliin "tangy/ripe fruit and spicy hop resins."
Protz kuvailee olutta kirjassaan näin:

"…tart lemon fruit, juicy malt and spicy hops on the nose, and warming alcohol, citrus fruit, biscuity malt and spicy hop resins in the mouth. The finish is big, complex, with citrus fruit, rich malt and spicy hop resins."

Tuttua Protzin sanailua ja kyllähän sieltä hedelmää ja mausteista humalaa löytyi. Kuinka saatoin unohtaa keksimäiset maltaat. Omaan suuhun tämä ei kyllä ollut mitenkään kompleksinen eikä muutenkaan vakuuttanut. Mielestäni tämä olut ei vain jää mieleen.

Hinta BeerNavigatorissa 1,95 € / 0,33 l.

Itse asiassa Protzin kirjan tekohetkellä maistettu olut on ollut Tongerlo Tripel Blond 8 %, joka Wikipedian mukaan muuttui 2009 täksi prosentin vahvemmaksi versioksi.

Tongerlo Prior Tripel 9% pähkinänkuoressa

  • kantavierreprosentti 20 °P
  • väri 10,7 EBC
  • katkeroainepitoisuudesta ei tietoa
  • maltaina ohraa ja vehnää
  • humalointina Saaz
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

lauantai 18. tammikuuta 2014

88/100 Leffe Tripel

Protz: Abbey beer

Belgialaisilla luostarioluilla jatketaan. Tämä samea oljenkeltainen tripla muodosti kermaisen vaahdon oluen pinnalle. Lorautin vielä tummat hiivasakat sekaan epämääräisinä lillumaan, mikä hieman laski esteettistä vaikutelmaa.

Tuoksussa oli lagermaista humalaa sekä banaanifleivöristä hiivaa. Myös maku oli hieman hefemäinen eli mukana oli banaanisuutta sekä lisäksi hieman alkoholia. Maku oli muutenkin vehnäoluenkaltaisen viljava. Ei siis tumman maltainen vaan keveän viljainen. Pläräilin hieman Jacksonin kirjaa ja hänen perussuosituksensa tripeleille on yli 10 °C, joten tähän pyrittiin ja pyritään jatkossakin tripeleiden/triplejen/triplojen kohdalla.

Oluessa on melko voimakas humalointi, aika kevyt runko ja runsaasti humalaa ja alkoholia, jotka hieman maussa korostuvat. Alkoholin havainnointiin toki vaikuttaa lämpötila, joten jos siitä haluaa eroon, niin pitää viilentää olut valmistajan suosituksen mukaan, joka tälle oluelle oli 5-6 °C.

Selailin tuossa edellisiä tripel-arvioita (Tripel Karmeliet, La Trappe Tripel, Westmalle Tripel) ja yritin miettiä, että ovatko nämä triplat olleet yleensä mieleeni. Kaksi kertaa kolmesta olen ollut positiivisella mielellä. Tämän kanssa on jotain siltä väliltä. Ei tämä ole yhtä heikko esitys kuin Westmalle Tripel, mutta toisaalta ei nouse ehkä ihan Tripel Karmelietin ta La Trappen tasollekaan. Olut on hieman yksioikoinen, mutta jollain tapaa kutkuttava tapaus enkä ihan päässyt siitä selville.
Pitkään selvittiin ilman kömmähdyksiä, mutta nyt unohtui napata kuva oluesta maistelutilanteessa.
Protz kuvailee LT:ä kirjassaan näin:

"It is a deceptively pale, golden beer with a fruity, vinous aroma and palate, balanced by spicy hops and juicy malt. The finish is warming, rich and packed with sappy malt, spices, bitter hops and ripe fruit."

Mietin, että kirjoittasin oluen olevan hapan, mutta se saa asian kuullostamaan negatiiviselta. Viinimäinen ehkä kuvastaa tuota asiaa hieman tyylikkäämmin. Protz käyttää taas aika tuttuja adjektiiveja, mutta kuvaus on milestäni ihan ok.

Vaikka mausta en suuresti vivahteikkuutta bongannut ei tämä ollut ollenkaan pössömpi tapaus. Oluessa oli sitä jotain, mikä saa tarttumaan tuoppiin aina uudestaan ja uudestaan. Siis makua.

Hinta BeerNavigatorissa 1,65 € / 0,30 l.

Tästäkään oluesta ei alkoholimäärän 8,5 % lisäksi ole mitään muita faktoja löytynyt kerrottavaksi.

Protz muuten arvelee opuksessaan, että kyseinen olut on ainoa Leffen valikoimasta, joka on edes jollain tapaa uskollinen vanhan Abbey de Notre-Dame de Leffe -nimisen luostarin munkkien oluenpanotraditioille. Luostarin juuret ulottuvat muuten aina vuoteen 1152 asti, jolloin se on perustettu. Viisikymmentäluvulla paikallinen panimo sai lisenssin tehdä luostarin oluita ja nykyäänhän oluita valmistaa monikansallinen suuryritys kuten niin monia muitakin ennen pieniä oluita.

torstai 16. tammikuuta 2014

87/100: Leffe Radieuse

Jackson: Abbey

Maistelupikariin valui tällä kertaa tämä belgialainen luostariolut. Punertavanruskean värin omaavassa oluessa oli runsaasti pieniä kuplia, jotka muodostivat oluen pinnalle hienostuneen ja pitkäkestoisen vaahdon. Oluen tuoksu oli tyylilajilleen uskollinen: melko tyypillisen hiivainen ja hieman maltainen.

Jacksonin tajoilulämpötilasuositus on15-18 °C, jonka ylärajan tuntumassa nyt pyörittiin. Hieman muuten eroaa valmistajan omasta suosituksesta, joka on 5-6 °C. Oluen maku oli makea ja runsas. Mielestäni oluessa maistui makea hieman hedelmäinen rusinaisuus tai ehkä jopa taateli tai suklaa. Usein sekoitan myös paahteisuuden ja suklaan keskenään eli voi se olla sitäkin. Mukana oli myös häivähdys vanilijaa tai jotain muuta samantapaista maustetta. Alkoholi ei ollut maussa mitenkään häiritsevästi läsnä, vaan tuki makua loistavasti. Humalointi oli sopivan mieto, mutta kuitenkin maistui, ajoittain hieman metallisellekin.
Jackson kuvailee olutta kirjassaan lyhyen ytimekkäästi, mutta varsin monipuolisesti:
"It has a cherry-like fruitiness, a portish texture, and a faintly roasty, cinnamon-tinged finish."

No ei nyt ihan osunnut ja uponnu oma makusteluni. Itselläni hedelmäisyydestä tuli mieleen rusina eikä kirsikka ja maku oli paahteisuus eikä suklaa tai taateli. Eli karttakirjalla oltiin, vaikkakin ehkä eri sivulla. Pitkään mietin tuota jotain vivahdetta, jonka sitten lopulta vanilijaksi ristin. En tiedä oliko se tuo kaneli vai jokin muu. Pitkän maistelutauon jälkeen olen kuitenkin ihan tyytyväinen omien makunystyröideni toimintaan ja siihen miten monipuoliseen analyysiin kykenin. Se kuvastaa myös tätä olutta, sillä joistain käymistuotteista on hankala keksiä paljoakaan sanottavaa, mutta tässä oli vivahteikkuutta ja luonnetta.

Monipuolisen makuinen olut siis, joka salaperäisyydellään jäi kutkuttelemaan sopivasti makuhermoja. Voin suositella.

Hinta BeerNavigatorissa 1,75 € / 0,33 l.

Netin kätköistä ei valitettavasti löytynyt pähkinänkuoren sisään paljoa kerrottavaa Leffe Radieuse 8,2 %:sta.

maanantai 13. tammikuuta 2014

86/100: Fuller's Vintage Ale 2013

Protz: Old Ales, Barley Wines & Vintage Ales

Tällä kertaa vuorossa oli englantilainen meripihkanvärinen ale. Tuoksu oli voimakkaan humalainen ja hivenen hedelmäinen. Olin myös aistivinani tuoksussa hieman tammea ja myös hiivaa.

Maku oli ensipuraisulla tuhti ja aivan loistava. Maussa oli mukavasti makeutta ja hedelmäisyyttä. Mukana oli myös taatelia ja rusinaa. Lisäksi oluessa oli reilusti humalointia. Humalan maku ja alkoholi maistuivat jälkimaussa. Maku toi mieleen Orkney Skullsplitterin, mutta hieman hienostuneemmassa muodossa. Maku ei ollut ihan yhtä räväkkä, vaan hieman täyteläisempi.

Vintage Ale on joka vuosi hieman erilainen. Protz kertoo kirjassaan maistaneensa vuosien 2002-2004 VA:t. Maltaat ja humalalajikkeet vaihtelevat eri vuosikerroissa. Välillä oluessa on käytetty vain yhtä humalaa tai yhtä mallasta ja toisinaan useampaa lajiketta. Näin ollen oluen makukin on vuosien varrella vaihdellut:
2002: "Tobacco, cherries, marzipan, oranges and peppery hops were among the aromas and flavours detected."

2003: "…a richer malt character, but balanced by tart hop resins on the nose and a big hop bitterness in the finish, with orange and cherry fruit."

2004: "…with a massive biscuity malt, peppery hops and orange fruit aroma and palate, and a long complex finish with vanilla notes adding to the complexity."

Vuoden 2013 VA oli omasta mielestäni todella maukas tapaus. Kompleksinen maku tempaisi mukaansa heti ensipuraisulla. Suosittelen. Itse aion ainakin tehdä maistamisesta vuotuisen perinteen. Periaatteessa toisen pullon voisi laittaa aina sivuun kypsymään.

Hinta Alkossa 8,66 € / 0,5 l.

Fuller's Vintage Ale 2013 8,5% pähkinänkuoressa
    •    kantavierreprosentti 86,8 °P
    •    väri 37 EBC
    •    katkeroainepitoisuus 40 EBU
    •    maltaista ei tarkkaa tietoa
    •    humaloinnista ei tarkkaa tietoa
    •    hiivasta ei tarkempaa tietoa

Uusi vuosi, uudet oluet

Lyhyeksi hengähdykseksi tarkoitettu pikkuinen tauko venähti yli kahdeksi kuukaudeksi eli vähän suunniteltua pidemmäksi.

Yhtenä syyllisenä tapahtumiin on ollut allekirjoittaneen kiireinen syksy. Toinen syyllinen on Alkon valikoima, joka on Framboise Boonia lukuun ottamatta jo putsattu tähän blogiin kelpuutettavista oluista. Helpotusta janoon tuli kuitenkin tänään, kun lähetti toi Hollannista tilatut oluet konttorille.


Maistamista odottaa nyt 17 uutta tuttavuutta. Kaupan listoille jäi vielä noin 30 kokeilematonta (mitä luultavimmin) kielenkantoja kutkuttelevaa olutnautintoa. Pitää sanoa, että 20 kilon olutpaketti oli erittäin nohevasti pakattu.

Nyt vain Fullersin Vintage Ale 2013 jo puoliksi kirjoittamani arvio eetteriin ja kohti uusia haasteita! Ainiin, ja kaapissahan on vielä kesältä pari "oikeilla prosenteilla" varustettua jo maistettua, jotka odottavat ottajaansa. Saas nähdä koska maltan hoitaa sen homman alta pois nyt kun on uuttakin tarjolla.